Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt sotakirjallisuus, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia Jatkosota. Esikuvana on Linnan oma sodanaikainen yksikkö, joka kuului eversti Pietari Autti komentamaan Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota) (JR 8). Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).
Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen dialogissa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Kirjaa on pidetty myös sodanvastaisena ja vastapainona J. L. Runeberg sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen esittikin. Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on ”sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki”.
Tosin jotkut kriitikot ovat väittäneet romaanin korvanneen runebergiläisen sankarimyytin vain siitä lopulta melko pintapuolisesti eroavalla ”sisu”-hengen ylistyksellä. Kirja herätti ilmestyessään paheksuvaa keskustelua, koska siinä esiteltiin suomalaisesta sotilaasta myös paheellisia puolia kuten alkoholijuoman käyttöä. Teoksen väitettiin myös loukkaavan Lotta Svärd kunniaa.
Romaanin yhdeksännen luvun alussa oleva teloituskohtaus perustuu tositapaukseen. Kaksi suomalaista sotilasta teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen Itä-Karjalassa Baranin kylässä Syvärin eteläpuolella 20. joulukuuta 1941, koska nämä olivat poistuneet luvatta vartiopaikaltaan ja kieltäytyneet palaamasta sinne. Tapaus ei sattunut Linnan omassa yksikössä, mutta se herätti laajalti kohua sotilaiden keskuudessa. Tapauksen aiheuttama järkytys kuvastuu sittemmin monessa kohdin romaania.Jatkosota-kronikka, s. 76. Atena Kustannus 1991, Helsinki.Jaakko Syrjä: Muistissa Väinö Linna 1, s. 87−88. WSOY 2004, Porvoo.
Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita.
*Vänrikki (myöh. luutnantti) Vilho Koskela: yksi konekiväärikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta. Vaitelias kansanmies ja erittäin pätevä, miestensä ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemmän miehistön kuin upseerien joukkoon ja lyökin humalassa yhtä jälkimmäisistä. Häme pienviljelijän poika ja keskeinen henkilö myös Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiassa. Kaatuu kesällä 1944 panssaria tuhotessaan.
*Vänrikki (myöh. luutnantti ja kapteeni) Kariluoto: Konekiväärikomppanian kanssa toimivan jalkaväkiosaston joukkueenjohtaja, sittemmin komppanianpäällikkö. Idealistinen ja naiivi porvarisperheen poika, joka on ammentanut aatteensa kansallisromanttisesta propagandasta. Joutuu sodan aikana vähä vähältä luopumaan idealismistaan ja kasvaa samalla pelokkaasta nuorukaisesta urheaksi päälliköksi. Kaatuu hyökkäystä johtaessaan kesällä 1944.
*Luutnantti (myöh. kapteeni ja majuri) Lammio: yksi konekiväärikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta, kohoaa kapteeni Kaarnan kaaduttua komppanianpäälliköksi. Ylimielinen ja pedantti Helsinki ammattiupseeri, jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Vaatii jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu siksi riitoihin useiden alaistensa, huomattavimmin Lehdon, Rokan ja Honkajoen kanssa. Selviää sodasta.
*Kapteeni Kaarna: iäkäs ja kokenut jääkäriliike ja konekiväärikomppanian alkuperäinen päällikkö. Isähahmo miehilleen ja jopa alokkaiden kesken arvostettu mies. Kaatuu komppanian ensimmäisessä taistelussa kesällä 1941. Roolihahmon esikuvana toimi jääkärikapteeni Toivo Kärnä.
*Majuri Sarastie: pataljoonan komentaja. Sarastie pitää itseään sivistyneenä esimerkiksi Karjulaan verrattuna. Kaatuu kesällä 1944 Neuvostoliitto vallatessa Sarastien komentopaikan.
*Everstiluutnantti Uuno Eemeli Karjula: johtaa Osasto Karjulaa, johon konekiväärikomppania sodan lopputaisteluiden aikana liitetään. Karkea mies, joka on taipuvainen ankariin raivokohtauksiin. Yhden sellaisen aikana kesällä 1944 hän ampuu sotamies Viirilän, mutta haavoittuu itse samassa taistelussa vakavasti neuvostopanssarin ammuttua Kranaatti hänen viereensä. Majuri Sarastien luonnehdinnan mukaan Karjula on ”niitä miehiä, jotka ilman armeijaa tai vanginvartijanvirkaa olisivat rikollisia”.
*Vänrikki Jalovaara: kotirintamalta palaava upseeri, joka määrätään kolmannen joukkueen joukkueenjohtajaksi Vilho Koskelan kaaduttua. Yrittää pitää aluksi kuria ja järjestystä, mutta kokee myöhemmin sen olevan turhaa. Kypsyy lopulta komppanian parhaimmaksi upseeriksi.
*Luutnantti Ville Autio: on rauhallinen, luja nuori aktiiviupseeri, joka on hyvän päällikön maineessa. Hän on myös erittäin pätevä ja hänellä on ihailtavat hermot. Kaatuu syksyllä 1941 hyökkäysvaiheen lopussa.
Teoksessa esiintyy yhden kerran ja pikaisesti myös JR 8:n komentaja eversti Pietari Autti, mutta henkilöiden fiktiotaustan idean mukaisesti nimettömänä rykmentin komentajana. Tämän kohtauksen tilanteen Autti on itse kokenut sodanaikaisessa elämässään.
*Alikersantti Antero Rokka: Karjalankannas, alati äänessä oleva, pirteä vanhempi reserviläinen, joka saapuu täydennyksenä syksyllä 1941. Komppanian paras sotilas, joka muun muassa tuhoaa yksin kokonaisen neuvostoliittolaisen partion ja ottaa vangiksi puna-armeijan kapteenin. Rokka on kuitenkin piittaamaton armeijan kurista, mikä johtaa jatkuviin yhteenottoihin komppanianpäällikkö Lammion kanssa – ja Lammion mukaan estää Rokkaa saamasta Mannerheim-ristiä. Haavoittuu kesällä 1944 käsivarteen ja pääsee pois rintamalta. Rokan esikuva on samassa komppaniassa Väinö Linnan kanssa palvellut alikersantti Viljam Pylkäs.
*Alikersantti (myöh. kersantti) Urho Hietanen: optimistinen ja maanläheinen varsinaissuomalainen aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, jopa vihollisiin, välittömästi ja hyväntahtoisesti. Rohkea soturi, joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun miinalla. Haavoittuu kesän 1944 taisteluissa vakavasti, menettää näkönsä ja kaatuu pian tämän jälkeen, kun häntä kuljettanut ambulanssi joutuu neuvostoliittolaisten väijytykseen.
*Alikersantti Yrjö Lahtinen: juro ja hapan pohjoishämäläinen kommunisti, joka pitää hyökkäyssotaa pelkkänä rosvoretkenä ja ihailee ääneen Neuvostoliittoa mutta on silti yksi parhaista taistelijoista. Kaatuu keväällä 1942 konekivääriä pelastaessaan.
*Alikersantti Lehto (Tuntematon sotilas): synkkä ja äärimmäisen kova Tampere aliupseeri, joka osoittaa säälimätöntä vihaa kaikenlaista heikkoutta ja ”henkevyyttä” kohtaan. Joutuu ilmiriitaan kapteeni Lammion kanssa jäätyään kiinni luvattomasta poistumisesta ja muonavarkaudesta. Syyllistyy julmuuksiin, kuten antautuneen sotavangin ampumiseen mutta ei joudu vastuuseen. Haavoittuu vaikeasti syksyllä 1941 edetessään pimeässä halki vihollisen miehitykseen ja tappaa tuskissaan itsensä omalla aseellaan.
*Alikersantti Mäkilä: äärimmäisen saita Laihia talousaliupseeri, joka pihtaa varusesineitä melkein henkensä kaupalla. Harras uskovainen ja tarpeen vaatiessa rohkeakin mies. Kaatuu kesällä 1944 viedessään ruokaa etulinjaan. Sotilastoverit toteavat Mäkilän kuolemaan liittyen kuivasti: "Saitahan tuo oli eläissään, mutta eipä tuo kuollessankaan tapojaan parantanu."
*Vääpeli Korsumäki: iäkäs kantavääpeli, joka suhtautuu asioihin maanläheisesti ja hoitaa työnsä hyvin. Kaatuu syksyllä 1941 ilmahyökkäyksessä.
*Ylikersantti (myöh. vääpeli) Sinkkonen: kanta-aliupseeri, joka saapuu Korsumäen kuoleman jälkeen tämän tilalle. Painottaa kuria ja ohjesääntöjä Lammion tyyliin. Järjestyneisiin kasarmioloihin tottuneena ei pysty hoitamaan huoltotoimintaa sodan kaoottisissa oloissa, vaan huolto jää Mäkilän osaamisen varaan. Selviää sodasta.
*Alikersantti Mielonen: hieman tärkeilevä taistelulähettialiupseeri. Joutuu patistelemaan miehiä välillä liikkeelle yksinkertaisella jollotuksellaan. Selviää sodasta.
*Sotamies (myöh. korpraali ja alikersantti) Vanhala (Tuntematon sotilas): alati hihittelevä, kaikkiaan asioihin huumorilla suhtautuva mies, jolle erityisesti propaganda, sekä neuvostoliittolaisten että suomalaisten, on suuri ilon lähde. Tosipaikan tullen rohkea taistelija, joka ylenee aivan sodan loppuvaiheessa alikersantiksi. Selviää sodasta.
*Sotamies Rahikainen (Tuntematon sotilas): hieman viheliäinen ja ilkikurinen Pohjois-Karjala ”lunki ja pinnari”. Taitavana kauppamiehenä toimii joukkueensa epävirallisena muonanhankkijana. Selviää sodasta täysin naarmuitta, joskin hän joutuu melko harvoin ”kuulan tielle” eli taistelun keskelle.
*Sotamies Aarne Honkajoki: omalaatuinen miekkonen, joka kuljeskelee rintamalla varsijousin kanssa ja käyttää vapaa-aikansa ikiliikkujan keksimiseen. Saapuu haavoittumisen jälkeen täydennyksenä kesällä 1942 aiemmin 50. jalkaväkirykmentissä palvelleena. On ottanut yleisen hauskuuttajan roolin olemalla suhtautumatta mihinkään vakavasti ja kiertelee korsuissa esittämässä esimiesten mielestä sodanjohtoa irvailevia näkemyksiä, mikä vie hänet ongelmiin kapteeni Lammion kanssa. Selviää sodasta.
*Sotamies Susi: Antero Rokan pakkitoveri jo Talvisota ajoilta. Hiljainen kannakselainen, joka on kuin kumppaninsa varjo, ei tee mitään omin päin ja antaa yleensä Rokan puhuakin puolestaan. Haavoittuu kesällä 1944.
*Sotamies (myöh. korpraali ja alikersantti) Määttä: vaitonainen ja eleetön Kainuu pikkumies, joka valittamatta ja väsymättä hoitaa kaikki saamansa tehtävät. Kohoaa rivimiehestä ryhmänjohtajaksi sodan mittaan. Selviää sodasta.
*Sotamies Riitaoja: arka ja heikko Keski-Suomi nuorukainen, joka joutuu kovan Lehdon simputtamaksi, koska uskaltaa ja jaksaa vähemmän kuin muut. Kaatuu syksyllä 1941 jouduttuaan paniikkiin neuvostoliittolaisten väijytyksessä.
*Sotamies Asumaniemi: nuori helsinkiläinen täydennysmies ja taitava taistelija, joka ei pelkää mitään ja pitää sotaa eräänlaisena urheilukilpailuna oikeastaan uskomatta, että hän itse voisi kuolla. Kaatuu kesällä 1944 viimeisissä taisteluissa romaanin viimeisenä kaatuneena.
*Sotamies Salo: naiivi ja yksinkertainen Keski-Pohjanmaa mies, joka uskoo loppuun asti sodan oikeutukseen ja ottaa todesta sotapropagandan, vaikka muut sille nauravatkin. Soturina hän on nipin napin keskinkertainen. Haavoittuu ja menettää jalan kesällä 1944 ilmahyökkäyksessä.
*Sotamies Viirilä: täysin ruokoton, hävytön ja mistään säännöistä piittaamaton resupekka, joka on kuitenkin samalla ilmiömäinen konepistoolimies. Hän on irvikuva sotilaasta, mutta silti erinomainen sellainen - ja näin suunnaton päänvaiva esimiehilleen. Everstiluutnantti Karjula ampuu Viirilän kesällä 1944.
*Sotamies Ukkola: keskipohjalainen hyväkuntoinen ja reipas, joskin keskinkertainen sotilas. Haavoittuu kesän 1944 suurhyökkäyksessä ja ampuu itsensä.
*Sotamies Sihvonen: naiivi, parhaimmillaan keskinkertainen sotamies, ikuinen optimisti mutta säikky, koheltaja ja hieman hidas. Selviää sodasta.
*Sotamies Korpela (Tuntematon sotilas): täydennysmiehenä rintamalle tuotu yli neljänkymmenen vuoden ikäinen nostomies, joka esiintyy kirjan loppupuolella. Hän on misantropia ja suhtautuu sekä esimiehiin, lottiin että palvelustovereihin katkeruudella ja vihalla. Kaatuu pelastaessaan hevosta.
*Sotamies Jukka Hauhia: Naiivi, innokas ja rintamalle tullessaan kokematon sotamies. Hän tulee joukkoon täydennyksenä kesällä 1942. Hän leuhkailee sotatovereilleen, mutta on upseerien edessä tosissaan ujo. Hän luulee itsestään liikoja, ja haluaakin mennä heti itse vartioon. Rokka opastaa hänelle kaiken alusta pitäen. Hän pääsee yksin vartioon uskomatta että voisi itsekin kuolla. Siellä hänellä ei pidä maltti, ja kun hän näkee venäläissotilaan kypärän (jonka oletettiin olleen todellisuudessa ansa, kypärä aseen päässä), hän nostaa päätään ampuakseen, ja tarkka-ampujan luoti tulee keskelle otsaa.
* Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva) – Edvin Laineen ohjaus vuodelta 1955
* Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva) – Rauni Mollbergin ohjaus vuodelta 1985
Edvin Laine ohjasi Tuntemattomasta sotilaasta teatterisovituksen Pyynikin kesäteatteriin vuonna 1961, kuusi vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen. Näytelmässä oli mukana monia elokuvan näyttelijöitä, muun muassa Kosti Klemelä, Veikko Sinisalo, Åke Lindman, Matti Ranin, Aarne Laine ja Olavi Ahonen. Rokkana nähtiin Tapio Hämäläinen ja Hietasena Matti Varjo, poiketen elokuvan näyttelijöistä. Esityksestä tuli Suomen kaikkien aikojen katsotuin kesäteatterinäytelmä: sitä esitettiin yhdeksän kesän ajan ja se keräsi yhteensä lähes 350 000 katsojaa.
28. marraskuuta 2007 sai ensi-iltansa näytelmäkirjailija-ohjaaja Kristian Smedsin sovittama ja ohjaama versio Tuntemattomasta sotilaasta Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Versio on Kansallisteatterin Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlanäytelmä. Näytelmästä on tehty myös televisioversio, joka on esitetty YLE Teemalla.
Suomen Kansallisoopperassa esitettiin Tauno Pylkkäsen ooppera Tuntematon sotilas vuonna 1967.
Tuntematon sotilas on sovitettu teatteriin lukuisia kertoja myöhemminkin.
Ensimmäisen Tuntematon sotilas (radiokuunnelma) sotaromaanista ohjasi Saulo Haarla vuonna 1966. Kuunnelmasarja oli kaikkiaan 19-osainen ja lähes 16 tuntia pitkä. YLE Tallennemyynti julkaisi kuunnelmasarjasta 10 CD:n kokoelman, joka on ostettavissa YLE Shopista.
* suomalainen huumorimusiikkiryhmä Lapinlahden linnut toisessa tv-viihdesarjassa Maailman kahdeksan ihmettä (1990) esitetään parodia Tuntemattomasta sotilaasta.
* Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kallialan esittämässä viihdesarjassa Manitbois (1992) esitetään erikoisjakso jossa esitetään Tuntematon sotilas 3 - "megabudjetilla tehty "hämmentävä spektaakkeli", jossa Petelius ja Kalliala esittävät sotilasmiehiä.
*Spede Pasanen Spede Show esitettiin sketsi Sotamies Pokka, jossa parodioidaan alikersantti Rokkaa.
*Helsingin Sanomat: Purnaajan sota. Toini Havun arvostelu Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta 19. joulukuuta 1954.
*Helsingin Sanomat: Tuntemattomat sotilaat. 16-osainen sarja Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista.
* Malmberg, I. 2007. Tuntemattomat sotilaat. Julkaisija: Helsingin Sanomat. Painopaikka: Gummerus, Jyväskylä. 207 s. ISBN 952-5557-04-9
*YLEn Elävä arkisto: Keskustelu romaanista Tuntematon sotilas
*YLEn Elävä arkisto: Jatkosota ja Tuntematon sotilas - Ohjaaja Edvin Laine ja ohjaaja Jouko Turkka keskustelevat Hannu Taanilan ja Timo Hämäläisen kanssa omista tulkinnoistaan Väinö Linnan teoksesta Tuntematon sotilas
*YLEn Elävä arkisto: Väinö Linnan uusi tuleminen
*YLEn Elävä arkisto: Tuntemattoman sotilaan tekijä
*YLEn Elävä arkisto: Tuntematon sotilas -kuunnelma (otteita)
* Niin&Näin 2/2003. Arnkil, Antti: Tuntematon Kariluoto. Essee.
*YLEn Elävä arkisto: Kristian Smedsin Tuntematon sotilas
*
*
*
*Viljam Pylkkään kuva Gunwriters on the Webissä
*Suomalaiset sotasankarit sivustolla ehdokkaana numero 19 on Viljam Pylkäs
*YLE Elävä arkisto: "Oikea" Rokka ja Tuntemattomat
* Viljami Pylkkään haastattelu Pertjärven taistelusta DVD:llä 2004
*
*
*
Luokka:Vuoden 1954 kirjatMapyourinfo translations allows you to search a foreign language with your own language (translate search) and receive the content also in your language